Biological Evolution and the Diversification of Languages

Etusivu

Monitieteinen BEDLAN-tutkimusryhmä perustettiin vuonna 2009, jolloin joukko biologeja ja kielitieteilijöitä Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistosta alkoi soveltaa biologista viitekehystä ja menetelmiä kieliaineistoon Koneen Säätiön hankerahoituksen turvin. Myöhemmin ryhmämme on muuttunut entistä monitieteisemmäksi ja saanut lisärahoitusta eri tahoilta.

BEDLANissa selvitämme, voiko evoluutiobiologiaan liittyviä teorioita ja tutkimusmenetelmiä käyttää selittämään kielessä esiintyvän vaihtelun muotoutumista murteiksi, lähisukukieliksi ja edelleen erillisiksi kieliksi.

Tutkimuksemme rakentuu perinteisen historiallisen kielitieteen tutkimustuloksiin, sillä sieltä saamme sekä aineiston että runsaasti testattavia hypoteeseja. Kielen muutokseen liittyviä kysymyksiä on pohdittu kielitieteen parissa jo pitkään, ja meidän lähestymistapamme, kielievoluutiotutkimus, testaa empiirisesti näitä esitettyjä hypoteeseja evoluutiobiologian ja sen lähialojen laskennallisin ja sitä kautta objektiivisin menetelmin.

Tutkimme näitä kysymyksiä uralilaisten kielten aineistolla. Sen lisäksi, että tutkimme koko kieliperhettä, perehdymme tarkemmin itämerensuomalaisiin kieliin ja suomen kielen murteisiin. Aineistonamme on mm. Kotimaisten kielten keskuksen (KOTUS) avulla koottu aineisto uralilaisista kielistä sekä 80 vuotta vanha suomen kielen murreaineisto.

Tutkimushankkeet

  • BEDLAN 2009-2013 (Koneen säätiö)
    • Projektissa aloitettiin uralilaisten kielten fylogeneettinen tutkimus keräämällä laajoja perusmerkityslistoja, ja selvittämällä etymologisten sanakirjojen avulla mitkä merkityksistä ovat peräisin samasta alkuperästä. Tätä numeroiksi koodattua aineistoa analysoitiin sukupuumalleilla ja verkostomalleilla, ja lisäksi siitä laskettiin eri kielten haarautumisten ajoituksia (Honkola ym. 2013, Syrjänen ym. 2013, Lehtinen ym.). Tämän makroevolutiivisen lähestymistavan lisäksi hankkeessa aloitettiin myös laskennallinen kielellisen mikroevoluution tutkimus käymällä läpi Kotuksen ja Toronton yliopiston aikaisemmin digitoimaa Kettusen murrekartastoa. Aineiston tarkistuksen jälkeen sitä käytetiin populaatiogeneettisen metodiikan toimivuuden selvittämiseen sekä pitäjien välisen ja murreryhmien välisen kielellisen eriytyneisyyden syiden etsimiseen.
  • UraLex 2013-2016 (Koneen säätiö)
    • UraLex-hanke pyrkii edistämään laskennallista uralistiikkaa rakentamalla sanastollista ja typologista korpusta uralilaisista kielistä. Aineistoon kuuluu myös BEDLAN-hankkeen keräämä sanastoaineisto.
  • SumuraSyyni 2014-2016 (Koneen säätiö)
    • SumuraSyynin tavoite on kielellisen muutoksen syiden etsimisessä. Projektissa laajennetaan kielievoluution tutkimusta maisemagenetiikan ja evoluutioekologian kysymystenasettelun suuntaan etsien populaatioiden, lähisukukielten ja kieliperheen erkaantumiseen liittyviä syitä historiasta, arkeologiasta, kulttuuri- ja luonnonmaantieteestä sekä ihmisgenetiikasta.
Helsingin yliopisto     Tampereen yliopisto     Turun yliopisto     Kotimaisten kielten keskus